a) kiittää haasteen antajaa: Kiitos Heidille!
b) antaa haaste kahdeksalle bloggaajalle:
Sirja, Milla, Anni, Ida, Vippe, Ronja
c) ilmoittaa näille kahdeksalle haasteesta
d) kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään (Petra 4 + Sara 4)
Petra
1. Oon harrastanut ratsastusta kakkosluokalta asti. Mun suuri unelma on/oli että pääsis joskus kisaamaan kunnolla. Se oli niinkun se juttu, siihen mä halusin pyrkiä siinä vaiheessa kun jotain aloin ymmärtämään koko ratsastuksesta.. Mahdollisuutta omaan hevoseen ei kuitenkaan koskaan ollu ja ratsastin enemmän ja vähemmän aktiivisesti ratsastuskoulussa + kisasin kotitallilla, parhaimmillaan 90/100cm luokkia oon mennyt tämän ponin kanssa =) Tänä päivänä, haluaisin ihan hirveesti edelleen kisata ja kehittyä mutta chäänssit on aika vähissä ilman omaa heppaa, joten välillä tympiikin koko ratsastus kun ei oo niinkun ees mahollista tehä sitä mitä haluais.. Mutta kyllä mä silti haluan ratsastaa (en oo ikinä ollu lopettamassa, niinä huonoinakaan hetkinä..) ja onneksi on Seppo ♥
|  | 
| joku vanha kuva kotikisoista.. | 
| vanha... | 
Mulla on välillä hiukan tiukkaa sijotella aikatauluun, koulu, kaverit, Jere ja ratsastus.. Mutta useimmiten sen onnistuu ihan hyvin :)
4. ..ja lopuks vielä jotain ihan yleistä, rakastan shoppailua = aina armoton rahapula, oon ihan suhteellisen hyvä koulussa vaikka en siitä erityisesti pidäkkään, mulla on aika vähän sellasia tosi läheisiä ystäviä mutta sitäkin enemmän kavereita (joidenka kanssa haluaisin viettää enemmän aikaa!).. Tosin mulla ei oo mitään tiivistä kaveriporukkaa (jossei heppatytsyjä lasketa ;)) vaikka aika usein kaipaisin sellasta.. :o Lopuksi voisin vielä sanoo, että oon aika tyytyväinen mun elämään tällä hetkellä =)
Sara
Teen omat neljä kohtaani ''ratsastus historiani'' muodossa! Huvittanut pitkään tehdä sellainen postaus, joten vois lykätä sen tähän syssyyn :)
1. Ratsastuksen aloitin nelosluokalla v. 2004. En välittänyt yhtään hevosista ja ratsastuksesta ennen tätä, mutta menin heppahullun pikkusiskon kanssa kokeilemaan alkeiskurssille. No niinhän siinä sitten kävi että innostuin ratsastuksesta ihan hirveesti! Paljon enemmän kun pikkusisko, joka lopetti paria vuotta myöhemmin heppailun kokonaan :D Ja nelosellahan mua harmitti ihan hirveesti kun kaikki kaverit oli alottanut ratsastuksen jo vuosia sitten ja olin niin paljon jäljessä. Olin kuitenkin jo sen verran vanha, että ihan pelkkään humputteluun ei mennyt niin kauaa aikaa ja kuin ihmeen kaupalla saavutin kaverit jo muutamassa vuodessa. Innostuin heti ''talleilusta'' ja vietin tallilla mielelläni aikaa :) Osallituin ekoihin koulukilpailuihin Ponilaaksossa 7.5.2006 ja silloin olin siis alle 2v ratsastanut. Ratsuna oli lempparipolle Tösen ja muistona näistä kisoista komeilee edelleen seinälläni valkoinen ruusuke (3. sija). Ekat estekilpailut vain pari viikkoa myöhemmin 21.5.2006 ja jälleen valkoinen ruusuke. Muistaakseni olimme jaetulla 2. sijalla, mutta saimme tuon kolmos ruusukkeen! :)
Töffe laukkailee jo vihreimmillä laitumilla, mutta en voi kun kiittää kokenutta tuntsaria, että toi pienen tytön turvallisesti maaliin ja käynnisti kisainnostuksen heti alusta ♥
|  | 
| Töffellä palkintojenjaossa 2006 | 
2. En voi niin selkeästi nimetä yhtä elämäni hevosta... toisin kuin Petra Curren.
Samoihin aikoihin kun Petra alotteli Curren kanssa, mun lemppari oli selkeästi EL-Tamarillo eli tutummin Rillo.
Rillo on todellinen opetusmestari. Se vei mut sieltä ristikkotasolta ihan kasikympin radoille saakka. Se oli siis lempparini useamman vuoden ja menin sillä aina kisoihin kun niitä Ponilaaksossa järjestettiin! Ja Monet monituiset kerrat haettiin palkintojenjaosta ruusukkeita.... sekä koulu- että estepuolella :)
|  | 
Rillosta oli kuitenkin vaihdettava isompaan hevoseen. Se jäi tosi pieneksi ja kehityksemme rupesi tyssäämään.
Ensisilmäyksellä ihastuin EL-Winter Princeen, Källiin.
Källi on yksityinen suomenhevosen ja puoliverisen risteytys. Se tuli osittain tuntikäyttöön ja siitä tuli uusi suosikki välittömästi :) Källi oli todella vauhdikas, osaava ja todellinen luottopeli.... ja on siis sitä edelleen! Se olisi vaatinut enemmän kokemusta ja taitoa, mutta sen kanssa pääsin tutustumaan isompiin esteisiin ja pääsin hyppäämään jo 90-100cm esteitä. Kisailtiin kotikisoissa ilman sen suurempaa menestystä.... Källi olisi voitot kyllä ottanut kotiin, mutta mun taitoni eivät siihen riittäneet :D Källillä menin kasiluokan aikoihin.
Sitten ysiluokkani alussa hyppäsin kerran Ballerinalla, ja se oli sitten menoa. Se vaan oli se oikea :) Se elämäni poni! Ja pakko myöntää että se on sitä edelleen...
Koskaan en ole päässyt sen kanssa helpolla, en koskaan! Jos ponia ei huvita, niin sittenhän me ei ylitetty edes ristikkoa... Jos ponilla oli meno päällä, ylittyi 90cm sujuvasti. Jollain ilveellä päästiin aluevalmennusrenkaaseen. Sielläkin menestys oli hyvin vaihtelevaa. Hermot olin menettää ainakin sata kertaa, mutta ne hyvät hetket Baltsun kanssa vaan oli jotain niin siistiä! Ikinä en pitänyt ponia minään kouluratsastuksessa, mutta kun oma taitoni kehittyi siinä, niin huomasin ettei se olekaan hullumpi poni! Ei omaa yhtään liikettä ja notkea kun näkkileipä, mutta silti tasainen ja yritteliäs. Kisoissa ratsastin sillä monet kerrat, ja puhtaita ratoja tästä määrästä oli noin 1% :( Kisainto laantui tämän ponin kanssa taistellessa. Nykyään se kuitenkin on yksi tärkeimpiä tuntiponeja ja soveltuu tosi hyvin siihen käyttöön! Kunnollisempi valmentautuminen ja kisaaminen vaan ei ollut tämän ponin juttu, ja sen päätä ei sellaisella enää pahemmin vaivatakkaan :D Kotona pienempien tyttöjen kanssa se on oikea rusettihai! Tälläkin hetkellä Baltsulla on kultaa sekä esteillä että koulussa seuramme minimestaruudessa.
Tykästyin heti tallin uuteen tulokkaaseen Almaan. Sillä oon kiertänyt aluekisoissa jonkun verran ja se on ollut siihen hommaan tosi hyvä kisakaveri. Jotenkin vaan tuntuu, että se on aina ollut vaan semmonen kiva kisaponi, enkä oo siihen tutustunut missään vaiheessa niin hyvin kun Baltsuun. Se on kuitenkin yleensä aika varma ja simppeli hypättävä ja sillä on ollut helppo käydä kisoissa ja valmentautua :) Alman kanssa oon saavuttanut ensimmäiset ja ainakin tähän mennessä ainoat aluesijoitukset esteillä.
Ja nykyinen suosikkini on puoliverinen Ponilaakson Flurry ''Lätty''.
Se on hyvä hyppääjä ja tykkään siitä tosi tosi paljon!
Tietysti myös Seppo kuuluu tähän listaan :)
3. Omaa hevosta tai vuokrista ei ole mahdollista hankkia, ennenkö itse tienaan siitä aiheutuvat kulut. Pääsisin käymään vain kerran viikossa vakiotunnilla, jos meillä ei olisi Seppoa liikutettavana :) Siks oonkin tositositositosi onnellinen että on tämmönen mahdollisuus, ja että ollaan päästy näin paljon kisaamaan ja valmentautumaan tuntihevosilla! Ratsastus vaan on se mun ykkösjuttu ja luulen etten ois ikinä voinu tykästyä mihinkään muuhun lajin tälleen. Se pelastaa (tai pahentaa entisestään) huonon päivän ja sen voimin jaksaa rankemmankin koulupäivän, kun tietää että illalla pääsee ratsastamaan :)
Ja suureen osaan mun kavereistakin oon tutustunut heppojen merkeissä.
4. Mulla (yllättävää kyllä) on muutakin elämää kun ratsastus ja hevoset :DDDD
On vaan tosi kauan tehnyt mieli tehdä tällainen postaus, ja päätin sen sysätä tähän!
Luultavasti kukaan ei sitä lukenut, mutta oli kiva kirjottaa se.
Loppuun vielä video, joka liittyy tähän mun tekstiin
 




 
Ensinnäkin, toi este mikä tossa Petran laittamassa oikeanpuolisessa kuvassa komeilee niin minkä korkuinen se oikeen on? Näyttää ihan joltain 110cm tai poni ainekin hyppää sen verran :D
VastaaPoistaToinen, Sara kyllä mä ainekin luin ton sun tekstin! Baltsu kuulostaa aika siistille, jos ei mene niin ei mene mutta jos menee niin siitä on ikuisesti onnellinen, tommossia poneja on toisaalta kivakin ratsastaa, koska ne onnistumiset tuntuu niin suurelta :)
Ratsastus on niin kallista, saatte tosiaan olla tooodella onnellisia että saatte ratsastella Seppoa <:
OHHOH! Muthan on haastettu täällä! Aijai mulle ei ole ilmoitettu tästä! :-D
VastaaPoistaOnneks satuin stalkkeroimaan täällä just :----)
Henna/ Petran kuvassa esteen takapuomi on 90cm, mutta poni tosiaan hyppää vähintään 110cm :D
VastaaPoistaKiva kuulla että luit tekstin! Baltsu kyllä on niin ihana poni vaikka ponittaakin sillon tällön, mut eipähän pääse liian helpolla!
Ja Seposta kyllä tosiaan saa olla onnellinen <3 :)