Extreme maastoilua

Lähdettiin Sepposen kanssa tänään maastoilemaan. Sää meinas pistää suunnitelmat uusiksi, yöllä tuli lunta, mutta lähdettiin vähän riskialttiisti silti maastoon. Ponilla on siis kesäkengät alla ja teillä oli sen verran lunta, että maa oli ihan valkoinen. Ei kuitenkaan ollut pakkasta, eli ei ollut liukasta.

Sää oli kyllä vähän huono kun lähdin maastoon, välillä satoi jotain rännän tapaista ja muuten vaan oli märkää. Mutta selvitin ongelman laittamalla ulkohousut jalkaan, ettei ratsarit heti kastu läpi ja heijastinvarustuksen päälle. Seppo oli ihan märkä niin ei sitä tarvinnut paljon harjailla ja pääsin nopeasti lähtemään.

Mentiin ekaksi se normi mäki, missä Seppo aina jumittelee, no tällä kertaa se ei pysähtynyt. Vaan puhis ja pöhis koko mäen, käveli korvat ihan pystyssä ja varmaan 10cm:n askelilla. En ymmärrä mitä se siinä mäessä muka näkee, ei sitä muut hevoset pelkää, kun ei siinä oikeasti ole mitään ihmeellistä...

Uralla oli vähän enemmän lunta ja ravailin paljon, ettei tulisi tilsoja. Ensimmäisen ravipätkän aikana viereisestä puskasta lähti joku isompi lintu lentoon ja puskat tietysti vähän kahahti. Seppo sai siitä erittäin epätyypillisesti slaagin ja pyrähti laukalle ja sinkoili vieläpä vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Luulin jo hetken, että tipun kun meni kyllä tasapaino noista hyppelyistä. Mutta sain kuitenkin jarrutettua ja poni pysähtyi nopeasti!

Tän jälkeen oltiinkin sitten taas niin pinkeenä... Seppo kyyläs ihan KAIKKEE ja ponnahti aina sivulle kun kuulu pienikin ääni sekä tapansa mukaan hyppäsi uralla olevan pienen puron yli! Laukassakin se lähti ihan täysiä :-) Kyll se sit vähän alkoi rauhottumaan ja kävin vielä asutusalueen puolella heittämässä lenkin! Käynnissä oleva kaivinkonekin ohitettiin kohtalaisen sujuvasti kotimatkalla n. metrin päästä.