♫ Tuu mun vaimoksein ja muita riparimuistoja

Varoitus, tämä on ihan hirmu pitkä postaus :D

Eilen vietettiin veljen rippijuhlia, tässä muutama kuva teille ;)

 

Ah kummitätini täydelliset kengät ♥ Aivan ihanan väriset ja tosi hyvät jalkaan (vaikka olikin liian isot!).

Mulle tuli hurja ikävä omia ripariaikoja. Juuri muisteltiin yksi päivä kavereiden kanssa hauskoja juttuja riparilta ja sitten vielä nämä veljen juhlat nostattivat lisää muistoja!

Tulevasta tekstistä saa varmaan hieman väärän kuvan, mutta mainittakoon, etten ole mitenkään erityisen uskonnollinen, kuulun kirkkoon joo ja seurakunnan toiminta on ollut aina ihan jees, mutta ei se ole minulle mikään elämää suurempi juttu koskaan ollut :D

Mutta nyt niihin riparimuistoihin..

Muistan, kun ihan epäileväisinä mentiin riparille, mutta siellähän olikin niin kivaa, että melkein itku tuli pois lähtiessä. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin (eritysesti haapamäen pojat tulivat tutuiksi :D) ja osa on vielä tänä päivänäkin hyviä kavereita, vaikka ripari käytiin kesällä 2009. Riparilla tuntui niin kovin vanhalta, mutta nyt kun 4 vuotta vanhempana muistelee sitä aikaa, niin ajattelen että oltiinpas me pieniä silloin! :D




 

 

 

Keuruulla on vieläpä ihan paras leiripaikka, Isohiekka. Kivat majoitustilat, nami ruokaa ja täydellinen hiekkaranta, voiko olla parempaa? Ei. Isohiekka on paikka, jonne voisin lähteä milloin vain. Siellä käydessä tulvii mieleen aina vaikka mitä ihania muistoja, sinne voisi aina jäädä muutamaksi yöksi viettämään leirielämää. Siellä on käyty ala-asteikäisenä tyttöleirillä, vietetty hulvaton ripari ja sitäkin riehakkaampia jatkiksia.

 

 

Kaipaan sitä leirielämän tiettyä fiilistä: kun ruokailu on päivän kohokohta (ainakin pojilla..), kun saunotaan ja paistetaan lettuja rannassa, kun pojat kantavat tyttöjä vaatteet päällä järveen, kun yhdessä lauletaan nuotion ääressä tai hiljennytään kynttilän valossa, kun keksitään porukalla hulvattomia näytelmiä, kun popitetaan täysillä musaaa pöydillä tanssien (ja ohjaajat ei tykkää..), kun kaikki vaan ovat ihan aidosti sitä yhtä ja samaa porukkaa.

Näihin muistoihin voi tiivistää Isohiekkafiiliksen ♥

 

 



Olen ollut riparini jälkeen isosena rippileirillä, joka sekin oli ihan huippukokemus! Sekä noihin aikoihin meillä oli myös tosi hyvä porukka, jolla vietettiin useampi jatkis ja syysleirikin. Voi niitä aikoja, on ikävä ♥

Kiitokset leirikuvien kuvaajille!