Rutulla estekisoissa 24.5

Sunnuntaina käytiin tosiaan Korpi-Jukolassa seuran 1-tason estekisoissa Rutun kanssa. Kisapäivä oli oikein onnistunut.

Ruttu käyttäytyi mallikkaasti, meni hyvin koppiin ja oli nätisti kisapaikalla. Aluksi oli pientä hermostuneisuutta ilmassa, mutta sehän oli ymmärrettävää kun ei hevonen ollut käynyt pitkään aikaan muualla.

Oltiin tosi hyvässä ajassa, koska kisapaikalle tultuamme päästiin nopeasti kävelemään 60cm luokan rataa. Radankävelyn jälkeen vietiin hevoset päiväkarsinoihin. Starttasin vasta toiseksi viimeisenä ja startteja oli 26, joten Ruttu ehti karsinassa hetken olla ennen kuntoon laittoa ja verkkaa. Itse ehdittiin siinä muutamat radat katsella.

Verryttelyt olivat maneesissa ja kisaradat kentällä. Verkkailemaan menin oikeaan aikaan, ehdin
hetken kävellä ulkona ja sitten maneesiin. Ruttu jännittyi melkoisesti maneesissa, se spookasi kulmia ja yritti kiertää ne kaukaa. Pyrin ensin saamaan hevosta rennommaksi ravissa ja sitten vasta laukkaa ja hyppyjä. Ensimmäistä verkkahyppyä lähdettiin ottamaan 60cm pystylle, jossa oli alla vesimatto. Eka yrittämällä otettiin kielto, kun vesimatto tuli hevoselle yllätyksenä ihan viime hetkellä. Sitten kova tsemppaus päälle ja hyviä hyppyjä tuli tämän jälkeen. Ruttu hyppäsi oikein pyöreänä, kun katsoi edelleen vesimattoa. Otin 60cm verkassa vain yhteensä muutaman hypyn, koska säästin paukkuja lopulle päivää.

Kentälle päästyäni ehdin hyvin laukata ympäriinsä ja kierrellä erikoisesteiden edestä, takaa ja välistä ennen lähtömerkkiä. Sain rimmattua laukkaa ja hyvällä fiiliksellä kohti esteitä kun pilli soi. 60cm rata tuntui meille helpolta, hyvä niin. Radasta on jotenkin hatarat muistikuvat, kun olin jossain ihme tilassa. Muistan, että muutaman kerran tsemppasin napakasti pohkeella ja raippa kävi lavalla, koska en halunnut tällä korkeudella nyt verkan kaltaista tökkäystä millekään esteelle. Paikat olivat pääosin hyviä, mutta oli siellä muutama ei-niin-osunutkin. Perusrata nollilla ja uusintaan jatkettiin. Uusinnassa innostuinkin kurvaamaan pienet tiet ja olin radan jälkeen tyytyväinen ratsastukseeni. Sillä hetkellä menin johtoon, mutta viimeinen Patu-poni kerkesi vielä ohitseni ja kakkosia oltiin lopulta.

Hopee ei ollut häpee.

Sitten hevonen pääsi taas hetkeksi karsinaan huilimaan, kun starttasin jälleen 80cm luokan loppupäässä.

Rata oli onneksi lähes sama kuin 60cm, niin ei tarvinnut paineilla sen muistamista. Esteetkin erikoisuuksineen olivat melkein samat.

Toisen luokan verkassa Ruttu olisi aluksi laukannut tosi pitkänä, eikä tuntunut olevan ihan kuulolla. Esteet kolisivat useampaan kertaan kun hyppäämään lähdettiin. Yritin käännellä voltteja ja saada hevosta skarpimmaksi. Tämä onnistui ja hyvillä mielin radalle, kun onnistuneitakin hyppyjä oli alla.

Kasikympissä lähdin hakemaan nollarataa. Innostuin kuitenkin jo ykkösesteen jälkeen vauhdin kanssa ja tästä seurauksena kakkonen eli laine-este alas. Se meni siinä. Ihan hyvä rata muutoin, mutta perusradan vikana oli sarja, josta Ruttu pääsi vielä todellakin mut yllättäen puikkaamaan välistä pois. En osannut odottaa sitä yhtään, mutta onneksi pysyin kyydissä. Uutta lähestymistä ja yli mentiin. Tulos siis 8vp.

En ollut rataan tietenkään tyytyväinen, mutta kyllä ne hyvät pätkät siellä välillä taas antaa toivoa paremmasta. Se ero kuudestakympistä on niin pieni, mutta silti pienetkin virheet kostautuvat jo tällä korkeudella. Äh...

Nyt vaan lisää treeniä. Ja sileän treeniä myös kaipaisin, että oppimisin tuntemaan hevosta. Myös ratarutiinia kaivattaisiin selkeästi. Ehkä tämä tästä. Ruttu opettaa mua ainakin ratsastamaan ;)

Oon tosi ylpeä hevosesta, että se noin chillisti otti uuden paikan ja uudet esteet. Huikea kisakaveri ♥

Kaikki postauksen kuvat: Marjo Saarinen

Jos jollain on enemmän kuvia meistä niin ottaisin mielelläni niitä vastaan, näin paljon porukkaa kamerat kädessä :)