Koulukuvia

3.6.2015
© Anita :)

Santun ratsastus - videomateriaalia

Morjens! Olin sunnuntaina ratsastamassa Santtua, ja piiitkästä aikaa mulla on materiaalia! Jätän höpöttelyt vähemmälle ja annan videon puhua puolestaan. En ajatellut kovin videomatskua karsia, kun sitä kerrankin oli. Toivottavasti ette pitkästy.

Laittakaa mutterista laatu HD:lle!

Mähän ratsastan Santtua lähestulkoon aina yksin, ilman opetusta. Mulla ei ole myöskään koko keväänä ollut kuvaajaa, että olisin itse voinut nähdä miltä meno maastakäsin näyttää. Voitte siis kuvitella, että nyt on analysoitu ja syynätty joka pätkä ja monta kehitettävää juttua bongattu! Paljon on hyvää ja paljon on parannettavaa.

Ilme kertoo kaiken! Tää on kivaa ♥

Olen ylpeä mun kuvaaja-groomista, Laurista. Näistä ei heti uskois, että on ei-hevosihminen ollut kameran takana :D Täytyy varmaan houkutella useamminkin mukaan!

Olipas se rankkaa....

Niin, loppuun vielä. Olen Santun lisäksi ratsastanut myös Sisua (Celsius II). Hän on sellainen projektiheppa, jonka kanssa tekemistä riittää, mutta potentiaalia löytyy kyllä. Sisu on vähän kakaramainen edelleen, vaikka ikää jo 9v. onkin. Oikein hyväntahtoinen ja kiltti. Hauska tapaus ♥

Rentoiluviikko

© Laura

Ponilla oli pieni rentoiluviikko viikon vaihteessa, toisin sanoen lomaa satulasta (yritin vähän päästä selville, onko se tyytyväisemmällä mielellä kun satula ei paina, jos edes painaa?). Hankalia juttuja nämä satulan sopivuudet. Joka tapauksessa palataan asiaan, Minty sai lomailla kokonaan muutaman päivän ja alkuviikosta liikutin sen maastakäsin. Maanantaina juoksutin liinassa ilman satulaa&sivuohjia, varusteena vain suitset. Välillä Minty oli sitä mieltä, että ympyrällä on parempi liikkua ihan kierossa ja paeta ulospäin. Se kuitenkin korjasi hyvin aina kun vähän murahdin sille, että mites siinä kuuluukaan juosta. Kiinnitin huomiota siihen, että kehun paljon aina kun poni tajuaa venyttää itse eteen-alas, sillä nyt sitä ei mitkään apuohjat sinne ohjanneet.

Tiistaina menin tallille juoksuttaakseni ponin irtona, mutta päädyinkin hypyttämään kun oli apukäsiä paikalla. Tehtiin helppo kahden esteen kuja ja Minty hyppäsikin ihan mielellään. Aluksi muurilaatikko aiheutti kummastusta, mutta muutaman kerran jälkeen poni ei enää noteerannut. Loppukävelyt tehtiin maastossa poikaystävä toisessa ja poni toisessa kädessä, ei vaan ei nyt ihan noin ;)

Keskiviikkona palattiin ratsastuksen pariin, josta luvassa kuvamateriaalia huomenna. Tämä päivä vierähti Finnderbyssä Ypäjällä!

Rutulla estekisoissa 24.5

Sunnuntaina käytiin tosiaan Korpi-Jukolassa seuran 1-tason estekisoissa Rutun kanssa. Kisapäivä oli oikein onnistunut.

Ruttu käyttäytyi mallikkaasti, meni hyvin koppiin ja oli nätisti kisapaikalla. Aluksi oli pientä hermostuneisuutta ilmassa, mutta sehän oli ymmärrettävää kun ei hevonen ollut käynyt pitkään aikaan muualla.

Oltiin tosi hyvässä ajassa, koska kisapaikalle tultuamme päästiin nopeasti kävelemään 60cm luokan rataa. Radankävelyn jälkeen vietiin hevoset päiväkarsinoihin. Starttasin vasta toiseksi viimeisenä ja startteja oli 26, joten Ruttu ehti karsinassa hetken olla ennen kuntoon laittoa ja verkkaa. Itse ehdittiin siinä muutamat radat katsella.

Verryttelyt olivat maneesissa ja kisaradat kentällä. Verkkailemaan menin oikeaan aikaan, ehdin
hetken kävellä ulkona ja sitten maneesiin. Ruttu jännittyi melkoisesti maneesissa, se spookasi kulmia ja yritti kiertää ne kaukaa. Pyrin ensin saamaan hevosta rennommaksi ravissa ja sitten vasta laukkaa ja hyppyjä. Ensimmäistä verkkahyppyä lähdettiin ottamaan 60cm pystylle, jossa oli alla vesimatto. Eka yrittämällä otettiin kielto, kun vesimatto tuli hevoselle yllätyksenä ihan viime hetkellä. Sitten kova tsemppaus päälle ja hyviä hyppyjä tuli tämän jälkeen. Ruttu hyppäsi oikein pyöreänä, kun katsoi edelleen vesimattoa. Otin 60cm verkassa vain yhteensä muutaman hypyn, koska säästin paukkuja lopulle päivää.

Kentälle päästyäni ehdin hyvin laukata ympäriinsä ja kierrellä erikoisesteiden edestä, takaa ja välistä ennen lähtömerkkiä. Sain rimmattua laukkaa ja hyvällä fiiliksellä kohti esteitä kun pilli soi. 60cm rata tuntui meille helpolta, hyvä niin. Radasta on jotenkin hatarat muistikuvat, kun olin jossain ihme tilassa. Muistan, että muutaman kerran tsemppasin napakasti pohkeella ja raippa kävi lavalla, koska en halunnut tällä korkeudella nyt verkan kaltaista tökkäystä millekään esteelle. Paikat olivat pääosin hyviä, mutta oli siellä muutama ei-niin-osunutkin. Perusrata nollilla ja uusintaan jatkettiin. Uusinnassa innostuinkin kurvaamaan pienet tiet ja olin radan jälkeen tyytyväinen ratsastukseeni. Sillä hetkellä menin johtoon, mutta viimeinen Patu-poni kerkesi vielä ohitseni ja kakkosia oltiin lopulta.

Hopee ei ollut häpee.

Sitten hevonen pääsi taas hetkeksi karsinaan huilimaan, kun starttasin jälleen 80cm luokan loppupäässä.

Rata oli onneksi lähes sama kuin 60cm, niin ei tarvinnut paineilla sen muistamista. Esteetkin erikoisuuksineen olivat melkein samat.

Toisen luokan verkassa Ruttu olisi aluksi laukannut tosi pitkänä, eikä tuntunut olevan ihan kuulolla. Esteet kolisivat useampaan kertaan kun hyppäämään lähdettiin. Yritin käännellä voltteja ja saada hevosta skarpimmaksi. Tämä onnistui ja hyvillä mielin radalle, kun onnistuneitakin hyppyjä oli alla.

Kasikympissä lähdin hakemaan nollarataa. Innostuin kuitenkin jo ykkösesteen jälkeen vauhdin kanssa ja tästä seurauksena kakkonen eli laine-este alas. Se meni siinä. Ihan hyvä rata muutoin, mutta perusradan vikana oli sarja, josta Ruttu pääsi vielä todellakin mut yllättäen puikkaamaan välistä pois. En osannut odottaa sitä yhtään, mutta onneksi pysyin kyydissä. Uutta lähestymistä ja yli mentiin. Tulos siis 8vp.

En ollut rataan tietenkään tyytyväinen, mutta kyllä ne hyvät pätkät siellä välillä taas antaa toivoa paremmasta. Se ero kuudestakympistä on niin pieni, mutta silti pienetkin virheet kostautuvat jo tällä korkeudella. Äh...

Nyt vaan lisää treeniä. Ja sileän treeniä myös kaipaisin, että oppimisin tuntemaan hevosta. Myös ratarutiinia kaivattaisiin selkeästi. Ehkä tämä tästä. Ruttu opettaa mua ainakin ratsastamaan ;)

Oon tosi ylpeä hevosesta, että se noin chillisti otti uuden paikan ja uudet esteet. Huikea kisakaveri ♥

Kaikki postauksen kuvat: Marjo Saarinen

Jos jollain on enemmän kuvia meistä niin ottaisin mielelläni niitä vastaan, näin paljon porukkaa kamerat kädessä :)

Korpi-Jukola 24.5.

Eilinen vierähti Korpi-Jukolassa Keuruu-Mänttä cupin viimeisessä osakilpailuissa. Kyseessä oli siis "eriskoiseste"kisat, esteet oli rakennettu vähän kenttäratsastushengessä! Mitään kovin pahoja esteitä radalla ei todellisuudessa ollut tavanomaisten laineen, vesimaton ja muurin lisäksi. Muutaman esteen alla oli autonrenkaita, yhden esteen alla "vinoseinä" ihan kuin pikku maastoeste ja sarja oli rakennettu hienosti koivurungoista. Laine oli kakkosesteenä ja se tuli vähän yllättäen eteen kaarteesta, joten siihen näytti moni ottavan kieltoja.

Ilmeistä päätellen oon kauhusta kankeana näissä kahdessa kuvassa :D

Oltiin siis suurella jengillä liikenteessä: Ponilaaksosta oli mukana Nemo, Patu, Makkara, Ruttu ja Ruuvi. Nemo menin yhden radan 60cm ennen mua, mutta harmillisesti tuli hylky kakkosesteelle ponin kieltäydyttyä ja ratsastajan tiputtua.

Mua siis jänskätti hurjasti radankävelyssä, koska Nemo ei ollut päässyt hyppäämään näitä jänniä esteitä ensin pienempänä. Olin aivan paineissa ja totesinkin, että mun pää ei näköjään enää kestä näitä estekisoja! Jos päällimmäinen ajatus on selvitä radasta hengissä, niin en tiedä onko musta enää tähän :'D Toisaalta radalla oli kyllä kivaa, enkä siellä ehdi ajatella pelkääväni, joten kyllä mä tästä myös nautin. Olen kyllä sen tyyppinen ihminen, että multa katoaa esteratsasturutiini hyvin nopeasti, joten ehkä tässäkin on takana vähän rutiinin ja treenin puute.

Verryttelyssä Nemo kielsi kerran okserille (joka oli kai 85cm..) ja pari ensimmäistä loikkaa pystylle tuli vähän huonosti, ponilla ei oikein ollut imua esteelle. Muutamien hyppyjen jälkeen kävelin hetken ja ennen omaa suoritusta otin pari pientä laukkaspurttia ponin terävöittämiseksi sekä hyppäsin molemmat esteet.



© Marjo S

Radalla odotellessani vuoroa ravailin ympäriinsä, jotta poni näkisi esteitä vähän joka suunnasta. Rata sujui viimeiselle esteelle saakka tosi hyvin. Nemo eteni sulavasti eikä yrittänyt kytätä tai kieltää, tulin kyllä aika varmistellen joka esteelle. Viimeinen este oli sarja lävistäjän alussa, johon tein huonon tien joten Nemo pääsi livahtamaan A-osan jälkeen vasemmalle. Uudella yrityksellä mentiin yli, joten jäi kyllä harmittamaan tuo radan viimeisen esteen moka... Mutta poniin olen siinä suhteessa tyytyväinen, että se hyppäsi kaiken ja oli muutenkin kiva ratsastaa! Tällä kertaa ei tullut rusetteja mutta ihan kiva päivä silti :)

Kuvat © Ella

Nemo treenit

Olin torstaina hyppäämässä Nemolla ja samalla treenaamassa sunnuntain kisoihin, kun en päässyt keskiviikon kisatreeneihin. Tehtiin aika yksinkertaisia tehtäviä ja vähän myös kääntämistä. Samoilla esteillä ja tehtävillä siis kun Sara ja Ruttu edellispäivänä. Rataa ei tosin hypätty, mutta ei haitannut!

Nemo on musta tosi kiva hypätä näin kolmen estetunnin kokemuksella. Vielä kun sen laukka olisi vähän ylöspäin suuntautuvampaa, samoin hypyt, olisi se ihan huippu! Nyt sitä saa koko ajan vahtia, ettei se vajoa liian alas, muuten se ei nouse esteillekään. Ratsastamallahan tämän ongelman saa pidettyä "kurissa", mutta välillä kyllä meinaa hirvittää jos poni tulee esteelle pohjaan, kun ei se niin napakasti eikä ilmavasti kuitenkaan nouse. 

  Lähes kaikki kuvat on tältä okserilta, ne oli jostain syystä parhaimpia kamerassa. Alunperin tehtävänä oli kääntää okserilta oikealle ja Nemolla olikin erittäin vahva ajatus tästä, kenties hypännyt samaa tehtävää koko viikon!? Käännös oli aika tiukka ja poni ennakoi sitä niin vahvasti jo ennen estettä, että hyppäsi ihan vinoon ja minä keikuin kaarteella kyydissä ihan ulkokaarteella, koska en heti osannut odottaa tätä ennakointia.

Pistettiinkin sitten ponia vähän ajattelemaan ja kuuntelemaan ratsastajaa, mun pitikin kääntää muutaman kerran jälkeen vasemmalle. Alla näkyy miten Nemppa on aika vahvasti menossa oikealle edelleen, mutta kyllä se sieltä alkoi kuuntelemaan muutaman toiston jälkeen ja kääntäminen helpottui sekä hypyt parani!

Hönö hyppää ihan oikealle :D

© Anita

Kisatreeniä Rutulla

Otsikosta voikin päätellä, että kisoihin ollaan lähdössä. Seuralla on sunnuntaina estekisat Korpi-Jukolassa ja lähden Rutulla hyppäämään 60cm & 80cm.

Olen toooosi innoissani lähdössä muualle estekisoihin, koska olen ollut muistaakseni viimeksi 2011 eli neljä vuotta sitten. Rutulla ei sen sijaan ole tämänkään vertaa kokemusta, sillä se ei ole poistunut Ponilaaksosta kertaakaan sinne muutettuaan. Ja siitä on muuten aika kauan. Muun muassa siksi alle otamme tuon 60cm niin nähdään vähän miten ihmeissään hevonen on kun kisat eivät olekaan kotikentällä. Ruttu on onneksi niin lungi kaveri, että on vaikea uskoa sen käyttäytyvän kovin erilailla kuin kotona. Mutta eihän sitä tiedä.

Estekisat rakennetaan erikoisesteinä, joten myös tänään oli treeneissä vähän kaikkea erikoista esteiden alla. Otettiin n. 60cm esteillä verkkehyppyjä. Sen jälkeen hyppäsin sekä seitsemän esteen perusradan että viiden esteen toisen vaiheen 80cm korkeudella. Valitettavasti videolla on ainoastaan verkkoja ja uusinnan kaksi vikaa estettä, muita ei saatu videolle.

Perusrata lähti vähän löysästi ja ekalta okserilta jo puomi. Muuten oli itseasiassa hyväkin rata ja hyviä hyppyjä sekä esteiden välejä. Viimeiselle pystylle huokaisin liian aikaisin ja sieltä lähti puomi myös matkaan. Näitä pitää yrittää välttää kisoissa. Mulla ei ole vieläkään täysin kotoisa olo Rutun selässä kun niin vähän sitä olen ratsastanut ja se ei ole ollenkaan yhtä anteeksiantavainen mun pientenkään mokien suhteen, kuin moni muu ratsastamani hevonen. Parhaamme yritetään!

Toisen vaiheen rata oli suunniteltu niin, että siinä oli paljon tiukkoja käännöksiä. Tämä rata oli meillä aika sujuva ja puomeilta vältyttiin, jes! Saatiin myös yllättävän nopea aika, vaikka en laukkaa ratsastanut eteen leviämisen ja puomien pelossa. Ruttu onneksi kääntyy hyvin ja sillä on matkaavoittava laukka.

Vaikka videolle eivät kaikki pätkät tallentuneetkaan, niin oli tosi kiva ensimmäistä kertaa nähdä miltä meidän meno näyttää. Pystyin vähän analysoimaan omaa ratsastusta ja parannettavia kohtia.



Videot: Katriina

Lauantaina sitten kamoja laittamaan ja sunnuntaina aamulla nokka kohti kisoja, tuskin maltan odottaa!